[{"term":"221","id":0,"type":"QUICKLINKS"},{"term":" Käyttöohjeet","id":1,"type":"QUICKLINKS"},{"term":" Kirjastot_Kiinteistöautomaatio","id":2,"type":"QUICKLINKS"},{"term":" Kiinteistöt","id":3,"type":"QUICKLINKS"}]

{ "@context": "https://schema.org", "@type": "BreadcrumbList", "itemListElement": [ { "@type": "ListItem", "position": 1, "name": "Kotisivu", "item": "https://www.wago.com/fi" }, { "@type": "ListItem", "position": 2, "name": "Ratkaisut", "item": "https://www.wago.com/fi/ratkaisut" }, { "@type": "ListItem", "position": 3, "name": "Avoin automaatio", "item": "https://www.wago.com/fi/avoin-automaatio" }, { "@type": "ListItem", "position": 4, "name": "artikkeli osa 1", "item": "https://www.wago.com/fi/avoin-automaatio/artikkeli-osa-1" } ] }

Artikkelisarjan ensimmäinen osa

23. maaliskuuta 2021

Mitä on avoin automaatio ja mihin sitä voi käyttää?

Samalla kun yhteiskunnat sulkevat oviaan, etenee digitaalisen maailman siirtyminen kohti suurempaa avoimuutta joka tasolla – niin laitteissa, ohjelmissa kuin ohjausjärjestelmissäkin. Ja samaan aikaan tietosuojaan ja kyberturvallisuuteen liittyvät kysymykset nousevat yhä tärkeämmiksi. Kuinka nämä kaikki saadaan yhdistettyä toisiinsa oikea tasapaino säilyttäen - ja minkälaisilla teknisillä ratkaisuilla se tehdään?

Automaatio ei ole sinällään uusi asia, ja tietokoneella ohjattavia automaatiojärjestelmiä on ollut markkinoilla jo 1960-luvulta lähtien. Tämän vuosituhannen kehitysloikka on tapahtunut automaatio-ohjauksen kytkettävyyden, etäohjauksen ja internetin ympärillä. Yhä suurempia järjestelmiä automatisoidaan, ja yhä suurempia automaatiokokonaisuuksia siirretään etäohjaukseen.

Kuinka toivottu automaation taso voidaan saavuttaa ja toteuttaa turvallisesti?

Avoin automaatio on monelle vielä uusi termi, ja se herättää paljon kysymyksiä. Ovatko laitteet tai ohjelmointiympäristö avoimia, vai kenties automaation ohjausrajapinnat? Lyhyesti kysymyksiin voisi vastata, että avoimuus liittyy näihin kaikkiin. Ja samalla mikään mainitusta ei ole ”avoin” siinä mielessä, että järjestelmissä olisi jonkinlainen ovi, josta kaikki ovat tervetulleita käymään sisään.

Pohditaan siis asiaa hiukan tarkemmin.

Ohjelmoitavat logiikkaohjaimet eli PLC:t, joihin automaatiojärjestelmät usein perustuvat, ovat perinteisesti olleet hyvin suljettuja järjestelmiä, joiden ohjelmointi on ollut mahdollista vain valmistajien omilla työkaluilla. Tämä on tehnyt niiden kehityksestä pahimmillaan kallista, ja parhaimmillaankin kankeaa. Lisäksi eri valmistajien logiikkaohjaimien kytkeminen yhteen esimerkiksi tiedonsiirtoa varten on ollut vaikeaa, ellei mahdotonta. Käytännössä ainoa ratkaisu on ollut oman ohjaimen valmistaminen, mikä on tarkoittanut kuusinumeroista investointia pelkkään tuotekehitykseen.

Kaiken pohjana on Linux

WAGOn markkinoille tuoma uudenlainen logiikkaohjain poistaa kytkeytyvyyden ongelmia, ja samalla myös moni muu asia helpottuu. Kyseessä on itse asiassa pienen mittakaavan tekninen vallankumous, jonka merkitys avautunee ohjelmistojen kehittäjille vasta vähitellen.

Ensinnäkin WAGOn ohjain perustuu Linux-arkkitehtuuriin, mikä tarkoittaa, että ohjaimen logiikkaa voi kehittää millä tahansa Linux-yhteensopivalla ohjelmointikielellä.

Toiseksi Linuxiin on mahdollista tehdä myös käyttöjärjestelmätason muutoksia, mikä mahdollistaa ohjaimen lähes täydellisen räätälöitävyyden käyttökohteen vaatimusten mukaisesti.

Kolmanneksi WAGOn ratkaisussa käytetty Real-Time Linux takaa sen, että ohjaimen prosessori käsittelee saamansa käskyn täsmälleen luvatussa ajassa – ei sen mukaan, millainen käskyjono prosessoriin on syötetty.

Ja neljänneksi yhteen WAGOn ohjaimista on integroitu 4G -modeemi, joten ohjain on liitettävissä internetiin ja mihin tahansa tiedontallennusjärjestelmään suoraan ja tarvittaessa ilman mitään muuta radioyhteyttä.