Puheenaiheet 20. toukokuuta 2021
Laki nostaa kytkeytyvyyden vaatimukset uudelle tasolle

Vuoden 2020 lopussa voimaan tullut laki asettaa kiinteistöautomaation vaatimukset uudelle tasolle.

Automaatiojärjestelmien kyky ymmärtää toisiaan on tähän saakka ollut hyvä tavoite, mutta 11.11.2020 lähtien se on ollut myös hieman enemmän. Silloin Suomessa tuli voimaan laki, joka asettaa kiinteistöautomaation vaatimukset uudelle tasolle. Lain taustalla ovat muun muassa rakennusten energiatehokkuudesta säädetyt EU-direktiivit, mutta paljon muutakin.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan laki 733/2020 edellyttää, että tietynkokoiset rakennukset on varustettava automaatio- ja ohjausjärjestelmillä, ja että niiden on kyettävä kommunikoimaan keskenään. Tarkalleen ottaen lain 14§ sanoo näin: ”Automaatio- ja ohjausjärjestelmän on kyettävä - - mahdollistamaan viestintä toisiinsa yhteydessä olevien rakennuksen teknisten järjestelmien ja muiden rakennuksen sisäisten laitteiden kanssa sekä yhteentoimivuus rakennuksen teknisten järjestelmien välillä erilaisesta valmistajakohtaisesta teknologiasta, laitteista ja valmistajista riippumatta.”

Artikkelisarjan muut osat

Lainlaatijan kannanotto

Vaikka kyseinen laki koskee vain kiinteistöjä, on kyseessä vahva ja konkreettinen lainlaatijan kannanotto siitä, kuinka kaikkien automaatiojärjestelmien tulee toimia, ja kuinka niiden on pystyttävä viestimään toistensa kanssa.

Tämä asettaa melkoisen vaatimukset sekä automaatiojärjestelmien suunnittelijoille että laitevalmistajille, mutta onneksi vaatimuksiin löytyy myös ratkaisuja. WAGOn kaikki IoT-ohjaimet on suunniteltu tukemaan kytkeytyvyyttä ja avoimia rajapintoja niin, että niiden kytkeytyvyys mihin tahansa olemassa olevaan ohjainverkkoon tapahtuu ilman erillistä räätälöintiä, valmiita protokollia noudattaen. Yhteen WAGOn IoT-ohjaimeen voidaan rakentaa melkein koko kiinteistöautomaation seuranta ja parhaassa tapauksessa myös ohjaus.

IoT-ohjainten Linux -ympäristö

Myös WAGOn IoT-ohjainten Linux-ympäristö tarjoaa tehokkaita työkaluja automaatiojärjestelmien väliseen kommunikointiin. Linuxin päällä toimivalle Docker-alustalle voidaan asentaa sovellus, joka kommunikoi suoraan pikaviestipalvelu Telegramin kanssa. Telegramin kautta käyttäjä voisi saada viestejä, kuitata viestejä ja jopa ohjata järjestelmää, jos siihen on tarve.

Tietenkään WAGO ei ole yksin kehittämässä kytkeytyviä ohjaimia ja niitä tukevia avoimia järjestelmiä. Kansainvälisesti tunnetuin standardointihanke on nimeltään OPC UA over TSN, jota kehittävät johtavat automaatiojärjestelmien toimittajat, WAGO mukaan lukien. WAGOn IoT-ohjaimet ja niiden kehitysympäristöt on suunniteltu vastaamaan OPC UA over TSN:n määrityksiin mahdollisimman tarkasti.

Loesungen_Modulare_Software_2000x1125.jpg

WAGO mukana laite-ekosysteemien välisen kommunikaation kehittämisessä

Toinen merkittävä kansainvälinen taho, jonka työhön WAGO aktiivisesti osallistuu, on allianssi nimeltä 5G Alliance for Connected Industries and Automation. Sen keskeinen tehtävä on yhdistää maailmalla meneillään oleva 5G-kehitys teolliseen viitekehykseen. Tämä tarkoittaa 5G-tietoliikennestandardin luomista teollisiin ympäristöihin ja eri laite-ekosysteemien väliseen kommunikaatioon. 5G-ACIA:an kuuluu teollisuusyrityksiä, automaation kehittäjiä, ICT-yrityksiä, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia.

Vaikka WAGO, kuten kaikki muutkin valmistajat, haluavat ensisijaisesti edistää omien tuotteidensa ja ratkaisujensa myyntiä, niin digitalisaation kehitys voidaan turvata vain valmistajariippumattomilla, avoimilla automaatio- ja ohjausympäristöillä. WAGO haluaa omalla tutkimustyöllään ja tuotevalikoimallaan olla mukana varmistamassa, että avoimen automaation järjestelmiä voidaan kehittää yhä tehokkaammin, luovemmin ja monipuolisemmin – ja jotka ovat samalla järjestelmiä, joita lait ja asetukset meiltä edellyttävät.

Tämä artikkeli on viides osa sarjassa Avoin automaatio ja sen mahdollisuudet. Sarjan viimeisessä osassa kerrotaan, mitä avoimella automaatiolla voidaan saavuttaa ja kuinka se muokkaa tulevaisuuttamme. Allaolevista painikkeista pääset lukemaan sarjan osat 2 ja 3 ja niiden alta näet paljonko aikaa on seuraavan artikkelin ilmestymiseen.