[{"term":"221","id":0,"type":"QUICKLINKS"},{"term":" Käyttöohjeet","id":1,"type":"QUICKLINKS"},{"term":" Kirjastot_Kiinteistöautomaatio","id":2,"type":"QUICKLINKS"},{"term":" Kiinteistöt","id":3,"type":"QUICKLINKS"}]

{ "@context": "https://schema.org", "@type": "BreadcrumbList", "itemListElement": [ { "@type": "ListItem", "position": 1, "name": "Kotisivu", "item": "https://www.wago.com/fi" }, { "@type": "ListItem", "position": 2, "name": "Ratkaisut", "item": "https://www.wago.com/fi/ratkaisut" }, { "@type": "ListItem", "position": 3, "name": "Prosessisuunnittelu", "item": "https://www.wago.com/fi/prosessitekniikka" }, { "@type": "ListItem", "position": 4, "name": "Räjähdyssuojaus", "item": "https://www.wago.com/fi/prosessitekniikka/rajahdyssuojaus" }, { "@type": "ListItem", "position": 5, "name": "Räjähdys", "item": "https://www.wago.com/fi/prosessitekniikka/rajahdyssuojaus/raejaehdys" } ] }

Mikä on räjähdys?

Ex|plo|si|on; -s <lat.> (explosio) tarkoittaa "escaping under pressure." Mitä räjähdyksen aikana tapahtuu, mitkä tekijät ovat tärkeitä ja miten siltä voi suojautua? Lue kaikki, mitä sinun tulee tietää räjähdyssuojauksesta.

ISO 8421-1, EN 1127-1 määrittää räjähdyksen "äkillisenä hapettumisena tai hajoamisreaktiona lämpötilan, paineen tai molempien noustessa saman aikaisesti." Tämä viittaa kemialliseen reaktioon, joka samanaikaisella hapen (ilman) yhdentymisellä, syttymisellä ja syttymislähteellä tietyssä suhteessa saa lämpötilan ja paineen nousemaan äkillisesti. Jos kohoava lämpö ei pääse purkautumaan riittävän nopeasti, samanaikaiset kaasupurkaukset vapauttavat suuren määrän lämpöä sekä paineaallon: näin syntyy räjähdys.

WAGO ja räjähdyssuojaus

Räjähdyssuojauksen periaatteet

Kaikki tietämisen arvoinen Ex-suojauksesta yhdellä silmäyksellä.

Räjähdyksen vakavuus

Räjähdyksen vakavuus riippuu syttyvien materiaalien ominaisuuksista ja näiden materiaalien sekoittumisesta hapen kanssa: palamiseen liittyvä happi polttaa tietyn määrän palavaa materiaalia (hapettuminen). Räjähdyksen voimakkuudesta ja siihen liittyvästä paineaallon nopeasta leviämisestä riippuen erotellaan hidas syttyminen (cm/s), räjähdysaineen palaminen ilman räjähdystä (m/s) ja voimakkain räjähdys (km/s). Voimakkaimmat räjähdykset leviävät nopeammin kuin äänennopeus, jolloin sen tuhoava voima on valtava.