Turvalliset syttymislähteet

Jos räjähdysvaarallisen tilan muodostumista ei voida estää työalueella, toissijainen räjähdyssuojaus on otettava käyttöön. Toissijaisiin toimenpiteisiin sisältyy syttymislähteiden poistaminen Ex-alueelta.

Niitä ei ole kuitenkaan helppo havaita. Toimenpiteisiin räjähdysten estämiseksi voidaan ryhtyä vasta, kun kipinöiden ja lämmön lähteet tunnetaan. Syttymislähteet on lueteltu perusstandardissa EN 1127-1 “Räjähdysvaaralliset tilat – Räjähdyksen esto ja suojaus, osa 1:” samoin kuin määräyksessä “Käyttöturvallisuutta koskevat tekniset määräykset” TRBS 2152, osa 3. Siellä on lueteltu myös syttymislähteitä koskevat asianmukaiset suojatoimenpiteet.

WAGO ja räjähdyssuojaus

Räjähdyssuojauksen periaatteet

Kaikki tietämisen arvoinen Ex-suojauksesta yhdellä silmäyksellä.

Syttymislähteet ja niiden aiheuttajat
Syttymislähde/Syy (esimerkki)

Kuumat pinnat
Lämmityslaitteet, kitkasta ja lastuamisesta johtuvat mekaaniset prosessit, lämpöhäviöt (kitkakytkimet ja jarrut)
Valokaaret
Mekaanisesti syntyvät kipinät (esim. kitkan, iskun tai työstöprosessin aiheuttamat), sähkökipinät, virtakytkimissä esiintyvät valokaaret
Liekit ja kuumat kaasut
Liekit ja niiden kuumat reaktiotuotteet, kuten kuumat kaasut ja hehkuvat hiukkaset, voivat sytyttää räjähdysalttiin ympäristön.
Mekaanisesti syntyvät kipinät
Kitka, isku tai työstöprosessit, kuten hionta, työkalut, kuten ruuviavaimet, pihdit ja tikkaat; työ ruostuneiden komponenttien parissa alumiinisia työkaluja käyttäen (termiittireaktio)
Sähköjärjestelmät
Sähkövirtapiirien avaaminen ja sulkeminen, tasausvirrat, sähkömagneettiset kentät, sähköä johtava pöly
Huomautus: suojaava pienjännite ei toimi keinona estää räjähdys, sillä sytytys on mahdollinen myös alle 50 V:n jännitteellä!
Katodisuojaus
Vastakkaisvirta virran lähteeseen verrattuna, induktio-, lyhyt- tai maasulut
Staattinen sähkö
Staattinen sähköpurkaus
Salamanisku-Sähkömagneettiset kentät
Taajuusalueet 9 x 103 – 3 x 1 011 Hz. Niihin kuuluvat suurtaajuuslaitteet, kuten radiolaitteet ja suurtaajuusgeneraattorit.
Sähkömagneettinen säteily
Taajuusalueet 3 x 1 011 – 3 x 1 015 Hz ja aallonpituudet 1 000 – 0.1 μm. Tämä sisältää optisen säteilyn, kuten auringonvalon, laserit, salamaniskut ja valokaaret.
Ionisoiva säteily
Sytytys, joka syynä on esimerkiksi lyhytaaltoisen UV-säteilyn, röntgensäteilyn tai radioaktiivisten materiaalien aiheuttama energian absorboituminen
Ultraääni
Sytytys, jonka syynä on energian absorboituminen esimerkiksi lyhytaaltoisten UV-säteiden, röntgensäteiden tai radioaktiivisten materiaalien takia.
Adiabaattinen puristus ja virtaavat kaasut
Räjähdysaltis ympäristö voi syttyä paineaaltojen aiheuttamien korkeiden lämpötilojen ja adiabaattisen puristuksen takia.
Kemiallinen reaktio
Lämmönmuodostusta aiheuttavien kemiallisten reaktioiden (eksotermiset reaktiot) vuoksi materiaalit kuumenevat ja saattavat aiheuttaa räjähdyksen.

Lue tästä lisää

Mitä räjähdyksen aikana tapahtuu, mitkä tekijät ovat tärkeitä ja mitä suojatoimenpiteitä on käytettävissä? Kaikki mitä ATEX:ista, Ex-alueista, räjähdyssuojausryhmistä jne. tarvitsee tietää.

Mikä on räjähdys?

Ex|plo|si|on; -s <lat.> (explosio) tarkoittaa "escaping under pressure." Mitä räjähdyksen aikana tapahtuu, mitkä tekijät ovat tärkeitä ja miten siltä voi suojautua? Lue kaikki, mitä sinun tulee tietää räjähdyssuojauksesta.

Suojaustavat

Ex-alueilla ovat sallittuja vain räjähdyssuojatut laitteet. Räjähdyssuojausluokat ovat laitteisiin liittyviä rakennus- ja sähköteknisiä toimia, ja ne katsotaan toissijaiseksi räjähdyssuojaukseksi.

Direktiivit, standardit ja määräykset

Sähkölaitteiden vaatimukset vaarallisiin tiloihin ovat monitasoisia: Kansalliset ja kansainväliset määritykset, ohjeet ja standardit tulee huomioida turvallisuuden korkeimmalla mahdollisella tasolla. Annamme yhteenvedon tärkeimmistä määräyksistä ja suosituksista, mm. ATEX-direktiivistä.