Olemme nyt avanneet viiden artikkelin verran niitä elementtejä, joista rakentuu kokonaisuus nimeltä avoin automaatio. Tätä juttusarjaa ei ole tarkoitettu tyhjentäväksi esitykseksi edes otsikkotasolla eikä varsinkaan teknisessä mielessä, vaan pikemmin keskustelunavaukseksi tästä tärkeästä aiheesta. Avoimuus tulee tavalla tai toisella liittymään kaikkien niiden järjestelmien kehitykseen, jotka ympäröivät arkeamme jo nyt.
Kertauksen vuoksi: avoin automaatio tarkoittaa automaatiojärjestelmiä ja niiden rakentamiseen tarkoitettuja laitteita, jotka ovat mahdollisimman avoimia ainakin seuraavin tavoin:
1. Niiden ohjelmistorajapinnat ovat avoimia, jolloin kehitystyö on joustavaa ja tehokasta. Näin kehittäjät voivat hyödyntää tarjolla olevia valmiita ohjelmamoduuleita aina kun sellainen on tarjolla.
2. Ne voidaan liittää pilvipalveluihin vaivattomasti ja luotettavasti. Pilvipalveluiden joustava käyttö varmistaa sen, että automaatiojärjestelmien valvonta ja ylläpito sekä tiedon kerääminen ja tallentaminen voidaan hoitaa mistä tahansa, milloin tahansa.
3. Käytettävät IoT-ratkaisut ovat kyberturvallisia. Internettiin kytkettyjen ohjausjärjestelmien käyttö on turvallista suojattujen, murtovarmojen yhteyksien ansiosta. Kyberturvasta huolehtivat ohjaimiin integroidut palomuurit ja tehokkaat lukkoratkaisut.
4. Avointen automaatiojärjestelmien on perustuttava laitteisiin, jotka osaavat kommunikoida myös muiden valmistajien laitteiden kanssa suoraan ja sujuvasti. Niiden on tuettava yhteisiä ja yleisiä tiedonsiirtoprotokollia – ilman ongelmia. Tätä vaativat sekä terve järki että nykyään myös laki.
Kun edellä listatut kriteerit täyttyvät, voidaan puhua avoimesta automaatiosta siinä mielessä, kuinka se WAGOlla ymmärretään ja miten WAGO sitä haluaa kehittää.
WAGO ei onneksi ole yksin viemässä avointa automaatiota eteenpäin. Monet automaatioalan toimijat ovat nähneet saman kehityskulun tarpeellisuuden ja ovat sitoutuneet avoimuuden tavoitteisiin, ainakin tiedonsiirtoprotokollien osalta. Esimerkiksi 5G:n suurten lupausten lunastaminen ja hyötyjen täysimääräinen ulosmittaaminen ei ole mahdollista ilman teollisuuskäyttöön sopivien standardien luomista.
Ovatko automaatiojärjestelmät todella niin tarpeen, että niiden kehityksen tehostamiseen on panostettava näin paljon? Olemme nostaneet juttusarjassa esille fiktioista tuttuja kauhukuvia koneiden ylivallasta ja muista uhkakuvista.
Koneet tuskin koskaan tulevat tietoisiksi itsestään. Silti eräs avoimen automaation tavoitteista on uhkiin varautuminen ja niiden torjuminen. Ja kun automaation kehittäminen on avointa, ei pääse syntymään tilannetta, jossa tekninen ylivalta keskittyisi liian harvoihin käsiin.
Kysymykseen ovatko automaatiojärjestelmät tarpeen voidaan vastata: ovat. Siitä lähtien kun Kehruu-Jenny 1700-luvulla kehitettiin, on automaation kehitys ollut osa ihmiskunnan kehitystä. Ei ole olemassa sitä pistettä, jossa voitaisiin sanoa: nyt olemme kehittäneet riittävästi, lopettakaamme ja nauttikaamme työmme hedelmistä. Vaikka niin olisikin mukava ajatella.
